Kirjoittaja Lauha ja jäsen A
Miksu on porukan symppis.
Kiipeily ei ole nykyään lähimpänä miehen sydäntä, vaan sinne sisimmäksi kiilaa selkeimmin musiikki. Kun tämä herra päästetään mikrofonin eteen, niin tuotos on pelkkää tärykalvoja hivelevää hunajaa tai tajunnan räjäyttävää örinää. Muutenkin luovuutta onkin jaettu Miksulle isommalla kauhalla ja hän onkin Comfortzoneclimbersin logojen taustalla. Mikan valtteja on pronssisen vartalon lisäksi tietämys kaikesta päälle pantavasta rojusta.
Musiikin napatessa sydämestä ja ajankäytöstä sen suurimman osan, jää sinne onneksi tilaa ulkoilmaelämään ja tietysti myös kiipeilyyn. Mika on ajan saatossa kuluttanut niin Tapanilan, Tampereen kuin Joensuun paikallisten seinien pintoja. Kiipeilyssä boulderointi on ollut Mikan must juttu, mutta köydelläkin on osattu tehdä muutakin kuin vain pyöritellä vaijeria kaulanympärille.
Nykyisenä sunnuntaikiipeilijänä mies omaa jonkun ihmeellisen tavan pitää taitoa yllä ja satunaisia kiipeilykertoja katsoessa ei uskoisi Miksun kiipeävän niin vähän. Kutosia napsitaan mennen tullen. Tietysti onhan se kiipeily helppoa, kun on vanhan painijan vartalo. Ja kun puhutaan Miksun luonteesta, voidaan sanoa vaikka että maailma saa romahtaa ja mies katsoo tyynenä vierestä ilmekkään värähtämättä. Herra on itse rauhallisuus, kiltteys ja kylmän rauhallinen järkeilijä sekä tunteilija.
Ainut huono puoli on vaan se, että musiikin viedessä ison osan ajasta, Miksun seurasta saa nauttia reissuilla liian vähän.