Kirjoittaja Lauha.
A on puhdasrotuinen jääkiipeilijä. Kyllä hän käy kesäisin kaltsilla ja kiikkuu sisäseinillä, mutta kaikki se “muu toiminta” tähtää vain ja ainoastaan jääkiipeilyyn. Keväällä ei paljoa hymyilytä kauden loppuessa ja syksyllä alkaa puheet olemaan jo pelkästään jäässä ensimmäisten pohjoistuulien puhaltaessa.
Herran kylmä rauhallisuus palkitsee monessa tilanteessa. Hänellä on ilmiömäinen kyky katsoa alhaalta jo sopiva linja, jonka hän tietää sopivan juuri sen hetken kunnolle niin fyysisesti kuin henkisesti. En muista koskaan, että A olisi beilannut kesken linjan. Tämä samainen rauhallisuus on myös antanut monta todella hyvää kokemusta seinillä, koska tilanteita on arvioitu vielä seitsemännenkin kerran uudelleen.
Metalligurun jälkeläisenä A on itseoikeutettu kamajiiraaja meidän porukassa. Häneltä löytyy korvien välistä tarkat listat eri metalliseoksien työstönopeuksiin ja -tyyleihin. Ja varmasti tämä samainen seikka on se, miksi hän kokee erityistä mielenkiintoa pitää kaikki teräaseet tiukasti tiptop kunnossa.
Ja kun puhutaan tästä miehestä, ei voida olla mainitsematta vielä merittejä leirikokkailussa. Vuonokokkien alkuperäisjäsenenä, A laatii hyvinkin herkullisia menuja iltoihin eikä reissuilla ole koskaan tarvinnut irvistellä ruoka-aikoina. Aamupalaksi Posio-burger ja iltaan flambeerattua kuolleen eläimen sisäfilettä punaviinikastikkeella ja vaihtelevan lisukkeen kanssa. Tuleeko nälkä?
On ollut kunnia kiivetä hänen kanssaan. Jos nyt jätetään huomiotta junnuvuosien haaveet kiipeilystä, niin A on oikeastaan juuri se henkilö jonka myötä innostuin lajista. Eräänlainen mentori siis.
Cheers mate!